Saarnatupa

Saarnatuvan saaminen edellytti omaa pappia. Kuortaneen ensimmäisen pappina mainitaan Tuomas Tawastius (1632-1661)ja Sysilammin talo toimi pappilana. Saarnatupa sijaitsi nykyisessä kirkkoniemessä eli Aittoniemessä.

Vanha kirkko ja tapuli

Saarnatuvan käytyä pieneksi rakennettiin vuonna 1654 Kuortaneen kappeliin ensimmäinen kirkko. Se sijaitsi nykyisestä tapulista noin 30 metriä länteen ja edusti tornillista pitkäkirkkoa. Siihen mahtui 300 henkeä. Kun sitten 1700-luvulla väestön määrä kasvoi, oli 1700-luvun puolivälissä kirkkoon rakennettava poikkilaiva.
Kirkkomuseossa vanhasta kirkosta on nähtävissä kirkon kattokoristeina toimineet puupallot ja kirkonpiikki. Vanhasta kirkosta on olemassa karttapiirros.
Tapuli rakennettiin vajaa 80 vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Tapulina se toimi vielä uudenkin valmistumisenkin jälkeen.

Uusi kirkko

Kuortaneen kirkko on mainio edustaja 1700-luvun loppupuolen puisista ristikirkoista. Se valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopullisesti tähän saatiin varmistus Heikki Klemetin tehdessä lähdetutkimuksia Jurvan kirkon arkistossa "Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin" juhlajulkaisua varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932. Kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778. Kuortaneen kirkko on Heikki Klemetin mukaan tekijänsä ehdoton joutsenlaulu Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkoista.

Rikas symboliikka

Alttarin yläosa seisoo neljän pylvään varassa. Pylväiden väliin jää kukka- ja viljakuvioita. Yläkulmiin on sijoitettu voitonseppeleet. Viinikönnöksen oksa kiertää rungon ympäri. Kullattu kolmio on koko rakennelman korkeimmalla kohdalla. Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat pitäjän oman taitajan, Heikki Mikkilän (1801-1850) koristelemat. Hänen kädenjälkensä näkyvät myös tapulin seinustalla olevassa vaivaispojassa ja tuomiopäivän enkelikuviossa pasuunoineen.
24-kulmainen ristikirkko

Kirkko on pohjaltaan ristin muotoinen. Sakaroiden ulkonurkat ja niiden väliset sisäkulmat ovat viistetyt 24 kulmaiseksi. Istumapaikkoja kirkossa on 1200 hengelle.

Aumattu paanukatto kohoaa korkealle sisäholveineen. Sen päällä on noin 10 metriä korkea kattoratsastaja eli torni päättyen sipulimaiseksi kuvuksi. Sen huipulla on palloristikko ja ylimmäisenä kuparinen kirkonkukko. Perimätiedon mukaan kirkonkukon olisivat aikanaan seurakunnalle lahjoittaneet rippilapset muistuttamaan siitä,että synnin unesta on jonakin päivänä herättävä. Kukkoon kuulema mahtuu tynnyri rukiita.

Uusi tapuli

Tapuli kirkon vierellä on kuin morsian sulhasen rinnalla. Tähän uusklassisen tapulin rakentamiseen ryhdyttiin 1829. Parikymmentä vuotta myöhemmin se sai värityksensä. Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin niinkin myöhään kuin vuonna 1983.